maanantai 28. joulukuuta 2015

471. Maybe Navy

KBShimmer on sellainen merkki, että vaikka tykkään monestakin heidän lakastaan, ne ei kuitenkaan ole hetipakkotänne-kategoriaa ja unohtuvat lakkaa valitessa tyystin Helmerin kätköihin. Tällä kertaa selasin kuitenkin tikkuja ja ihastelin tämän Maybe Navyn multuchromeisuutta. Toksi sitten koristeluissa peitin miltei kaiken lakasta. :D *huoh*



Koristeluina kukat Konadin laatasta m98, ja tuputtelua KBShimmerin I Only Have Ice For You -kimalletopperista ja pallurat O.P.I.:n I Snow You Love Me:sta. 


Kaiken kaikkiaan tykkäsin kovasti, lakka vain menetti hieman liikaa itsestään leimojen alla.

- Dimavarien

sunnuntai 20. joulukuuta 2015

470. My Private Jet

Ah, ruskeita lakkoja. Ja niistä kaunein jälleen kerran kynsillä eli OPI:n pettämätön My Private Jet. Kaiken puolin täydellinen sävyltään, koostumukseltaan ja peittävyydeltään. Joulukiireitä ollut koulutöiden palauttamisen osalta ja olen yhtä ihmistä lukuunottamatta jo löytänyt lahjatkin kaikille. Voi, kun ennen viitsi jo kesäisin ostella lahjoja, voisin niin mielelläni jättää tämän kiireajan väliin. :D Mutta oma vikahan se on, kun vain lykkää asioita. (Oli sitten esseen palautus tai lahjojen osto.)



Koristeluina pitkästä aikaa decalit! :D Ärsyttää vain, että näissä on tätä samannäköistä vain neljä per käsi. Kenellä on vain neljä sormea näin yleisesti ottaen. :( Peukaloita syrjitään selvästi.


- Dimavarien

maanantai 14. joulukuuta 2015

469. Unisieppari

Pitkästä aikaa käsinmaalausta! Näitä tehdessä alkoi tehdä mieli järkevän kokoisia dottareita ja sopivan kapoista sivellintä, sillä tuntui, ettei mikään tämän hetkinen toiminut. Dottareista on hukassa kaikki patsi hirveän pieni- tai isopäiset yksilöt ja siveltimeksi leikkasin isommasta haituvia pois.


Alla oleva lakka on Tami Lady of Lomond. Vähän vierastan tämän sävyä, vaikka tykkään lakan koostumuksesta ja holon lisänä olevasta glitteristä. Se saisi ehkä olla rohkemmin joko sininen/vihreä tällä hetkellä. O.o Gleneagles Glamour on jostain syystä paljon nätempi samalta merkiltä.


Voi nyt vain tuota viivojen paksuutta. :'D Pistää itsellä näin jälkikäteen ihan liikaa silmään, kynsillä ollessa vielä menetteli kohtuullisesti. Ei kuvat saaa tarkentaa näin paljon! ;)

- Dimavarien

perjantai 11. joulukuuta 2015

468. Mirror, Mirror On The Wall

Femme Fatale Cosmeticsin lakat ovat nyt olleet itselle himiöinnin kohteina. Juuri saapuinkin kolme kaunotarta lisää parin a-Englandin To Emily Brontë -kokoelman lakan kanssa.

Näissä kynsissä on käytetty Mirror, Mirror on the Wall -lakkaa, joka on hologlitterinen multichrome. Ihan supervaikea kuvailla ja kuvata. Näyttää erilaiselta vähän eri suunnista. :D Levittyi kuitenkin tasaisesti ja peitti kahdella kerroksella.



Koristeluina on leimat Pueenin laatasta 76 El Corazonin valkoisella leimalakalla. Sopi oikein hyvin koristeluksi, tosin näin jälkikäteen miettii peittikö se lakkaa liikaa. 



- Dimavarien

sunnuntai 6. joulukuuta 2015

467. Mahoganie

Hui, vanhoja kynsiä. Miksihän blogin postaustahti laahaa niin perässä? Kuvittelee ottavansa väillä itseään niskasta kiinni, mutta aina tulee jotain esteitä välille ja luonnokset makaavat kansiossaan määrittelemättömän ajan.


Näissä on käytetty China Glazen Mahoganieta, joka taitaa olla vuodelta 2009. Itse ostin tämän Oulun kynsimiitistä ja olen yhä yhtä ihastunut. :D Tuli useampi lakka kotiutettua tämän myyjältä, hänellä taisi olla laatikollinen lakkoja mukana. Osa niistä on vielä käyttämättä, on ihan kiva omistaa Orlyn Space Cadet, mutta pitää loihtia se joskus kynsillekin asti.



Aksenttikyntenä on leimadecali - kuvio on Überchic Beautyn laatasta 4-01 ja lakat ovat O.P.I.:n Warm & Fozzie ja Goldeneye.


- Dimavarien

keskiviikko 2. joulukuuta 2015

466. Pari sanaa leimasimista

Leimailu on ehdottomasti rakkain koristelutapa tällä hetkellä. Lisäksi ei ole koskaan tyytyväinen välineisiin ja niitä on tullut osteltua blogin alusta asti. Vaikka tällä hetkellä suosin ehdottomasti MoYou Londonin vanhempaa vaahtokarkkileimasinta, on varastoihin kertynyt monia usealta merkiltä. Laatikoita siivotessa sain kimmokkeen testata kaikkia ja verrata mututuntumia oikeastikin käytäntöön ja testata onko valinnut oikean leimasimen.

Nämä ovat siis kokemuksia oman leimaustekniikan pohjalta, jokin toinen saisi varmasti erilaista jälkeä. Jokaisen leimasimen olen valmistellut pyyhkimällä asetonilla ja rikkomalla pinnan lasiviilalla Clear Jelly Stamperia lukuunottamatta.

Kokeiluissa on käytetty Emily de Mollyn laattaa 05 ja El Corazonin leimalakkoja mustana ja valkoisena. Leimausten päällä ei ole päällyslakkaa.

Ja mitä tällä hetkellä laatikoista löytyikään?


Aloitetaan kovemmista stampereista näin aluksi.

Konadit:


Konadin kaksipäinen leimasin on vanhin omistamani. Tämän välineen hankinnan takia oikeastaan perustettiinkin blogi Prunellan kanssa. Se on ehkä hitusen pehmennyt ajankäytössä ja tällä on korvattu stressilelun asemaakin. Toisin sanoen kestää vaikka ja mitä.


Leimasimeen nouseva kuvion jälki on erittäin hyvää. Tuskin lainkaan omia leimauksia kummittelevia reikiä ja reunat ovat tarkat.


Toinen rinnalla oleva leimasin on Konadin, jossa on ollut lana toisessa päässä. Se lähti kyllä heti ostamisen jälkeen pois ja siksi tämä olikin jäänyt totaalisen käyttämättä. Se oli myös kovempi ja pienempi kuin vanhempi sisaruksensa ja lähti näiden kuvioiden jälkeen suoraa asustamaan energiajätteeseen.


Tämänkin tyyny toimi samalla tapaa, vähän enemmän reikiä vain kuin vanhemmassa.


Lisäksi viime vuotisessa miitissä saimme pienet matkaleimasimet, jossa on samanlainen pää, kuin vanhan leimasimen pieni. Stamperin sisälle mahtuu pieni leimalakkakin, tosin tyynyn pinta ei riitä kuin pienien kuvioiden leimailuun.

Born Pretty Store:


Toinen roskiin lentänyt on tämä Born Pretty Storesta laattojen mukana kaupan päälle tullut hyvin kova vihreätyynyinen suorakulmioleimasin. Se ei joustanut lainkaan ja kuvio oli täynnä pieniä reikiä.


Clear Jelly Stamper:

Uusin ostokseni, joka mullistaa kynnelle leimakuvion kohdistamisen. Ostin tämän vaikeiden kuvioiden kohdistamiseen, joita on esimerkiksi MoYou Londonin Kaleidoscope -kokoelman laatat ja pienien kuvioiden kynsille asetteluun. Vaatii samaa leimaustekniikkaa kuin muutkin kovat: painamisen sijaan kuvio tulee pyöräyttää kynnelle.

Jostain syystä en juuri saa toimimaan tällä mustaa leimalakkaa, siksi näissä kuvissa on valkoinen. En kyllä keksi mitään selitystä, sillä muiden leimasimien kanssa ei ollut mitään ongelmaa. Tokin lanaustekniikassa voi olla se ongelma.


Kuvio nousee todella nätisti, reiän yritelmiä toki näkyy nyt lähikuvassa ja vähän epäsiistiä lanausta keskikuvioissa.

Ja miten kuvat siirtyvät kynnelle asti?


Molemmat Konadit tekivät todella hyvää jälkeä. Keskisormen Konad-leimaisin, joka on vanhempi teki parempaa jälkeä sillä tyyny antaa hieman periksi painaessa/pyöräyttäessä. Tosin kärjistä jäi tottumattomuutta kuviot hieman vajaiksi.

Clear Jelly Stamperillä sain ehdottomasti kohdistettua kuvion parhaiten ja lisäksi leimajälki kynnellä oli oikein hyvä. 

Born Pretty Storella sai ihan käypää jälkeä, mutta tuntuma leimatessa oli kauhea. Ihan liian kova tyyny.

Ja sitten pehmeä osasto...

Dashica Magno XL-leimasin

Tämä XL-leimasin oli entinen suosikkini, ennen vanhan MoYou Londonin tulemista. Se on vaahtokarkin pehmeä ja toimii parhaiten painamalla leiman kynnelle. Siinä on myös sopivan kokoinen tyyny. Ainoa ongelma tässä on ollut huono alkuperäinen leimasinpään pidikeosio, johon tyyny upposi liian syvälle ja irtoili leimalaatan päälle. Tämän takia olen sullonut sen mustaan leimasinvarteen.



Kuvio nousee leimasintyynyyn hyvin, tokin jälleen kerran on havaittavissa reikiä. Rajat ovat kuitenkin tarkat ja ehyet.

Cesarshop/Mimaxin ja Messy Mansionin leimasimet


Nämä voi koostaa saman muodon perusteella yhden otsikon alle. Isoin tyyny on Cesarsshopista/Mimaxilta ostetussa tyynyssä. (En ole lainkaan varma mistä tämä leimasin on tullut hankittua. O.o Saattoi se olla Adeninakin.)  Se on myös näistä pehmein, mutta kuitenkin kiinteämpi kuin Dashica tai MoYou London. 

Messy Mansionin valkoisen sain miitistä ja violetin olen ostanut valkoisella leimaamiseen. Molemmat ovat kyllä jääneet käyttämättä, valkoinen on kovempi kuin vähän isompi kaverinsa ja violetti sitäkin kovempi.



Cesarsshop/Mimax/Adenina oli näistä selkeästi paras jäljeltään, tosin karvojen takia näyttää nousseen liian sotkuisesti leimasimeen. Messy Mansionin kovemmista valkotyynyinen on ihan onneton ja violetin ainoa vahvuus on valkoisen näkyminen. Tämänkin tyynyn korvaa siis Clear Jelly Stamper mainiosti ja lisäksi kohdistus paranee.

Creative Shop Stamper:

Ihastuin tämän stamperin ideaan ja isouteen sen tullessa. Lisäksi kutkutti päästä tuunaamaan tämän metallinen pidikeosa ja lakkasinkin sen Barry M:n Princess-hiekkalakalla. Itse leimasin tuotti kyllä pettymyksen - mikään ei ole koskaan tehnyt näin paljon reikiä. En tiedä onko leimasimessa/lanassa/tekniikassa/tähtienasennossa ongelmaa, mutta ei lainkaan sovi omiin kätösiin.



Ja taas kynnelle asti leimattuna:


Voiton vie kirkkaasti Dashican leimasimen jälki, mutta myös Cesarsshop/Mimax teki todella selkeän leimajäljen. Messy Mansionin violetti toimi, ja Creative Shopin leimasimen reiät näkyvät kynnelläkin. Näistä huomaa myös pyöreiden leimasimien ongelman itsellä: mikään kuvio ei oikeastaan ole suorassa.

Edgy Polish ja vanha MoYou London:

Edgy Polishin suorakulmaleimasimen hankin hädissäni, kun nämä superpehmeät oli hetken kadonneina kokonaan. Sen jälkeenhän näitä on taas alettu tekemään, joten panikoin turhaan. Se on kiinteämpi kuin vanha MoYou London, mutta antaa periksi ja on hyvinkin käyttökelpoinen. 

Vanha MoYou London on oma rakkauteni. Pienokaiseni. Käytän miltei päivittäin. Se on vaahtokarkin pehmeä, on helppo leimata kaareville kynsille ja kuvio nousee leimasimeen nätisti.



Vasemmalla on siis Edgyn leimaisin ja oikealla MoYou London. Ero on selkeä: Edgyn reunat ovat huomattavasti kapeammat ja reikäisemmät ja MoYou London leveämpi.

Ja viimeiset kynnellä...


Julmaa huomata kuinka paljon luottoleimasin levittääkään kuvioita kynnellä. Ihan tuudittautunut turvaan, että tämä on paras kaikista, kun tietyissä leimoissa toimisi toinen leimasin paremmin. Edgy Polishin leimasin piti pyöräyttää kyllä kynnelle ja se sitten sai aikaan railon oikeassa reunassa. Lisäksi jostain syystä sai kuviot näissä testeissä harvinaisen vinoon suorakulmastampereillä - yleensä kohdistus onnistuu paremmin kuin pyöreillä.

Summa summarum:


Vaikka kaikki leimasimet toimivat, ehti pari jo lentää roskikseen ennen yhteenvetokuvaakin. :D Kaiken kaikkiaan yllätyin miten jotkut toimivatkin oikein hyvin; Dachican Magno XL-leimasin ei olisi saanut jäädä näin unohduksiin ja perus Konadin leimasinkin teki todella nättiä jälkeä, jopa testatussa kokokynnen leimassa.

Lisäksi oli hyvä huomata, että vaikka suosinkin MoYou Londonia, se levittää leimaa enemmän kuin muut. Toki leimailutaktiikkaa voisi tässä yrittää testata vaihtaa, ja katsoa muuttuuko jälki.

Clear Jelly Stamper on vastaus kuvioiden kohdistamiseen, tosin sen käyttö vaatii harjoittelua. Yhteenvetokuvaan sain jopa tarttumaan mustan leimalakan, mutta sitä ennen kymmenessä kokeilussa ei noussut millään.

Mistä leimasimesta ette itse luopuisi? Muita kysymyksiä leimasimista? :)

- Dimavarien